Katrin Keittiö

Katrin Keittiö

torstai 15. syyskuuta 2016

Miten syödä terveellisesti pienellä budjetilla?

Olin viikolla kuuntelemassa Varsinais-Suomen kuluttajat ry:n ja Kuluttajaliiton järjestämää luentoa aineesta miten syödä terveellisesti pienellä budjetilla. Tilaisuus oli mielenkiintoinen, vaikkei siellä nyt mitään pyörää keksittykään uudelleen tms yhtä järisyttävää. Tuttuja asioita.

Loimaan Lehti 15.9.2016.


Syöminen on jokapäiväinen "pakko" ja syömisen kustannukset ovat niitä pakollisia menoja, joista ei ihan rajattomasti pysty karsimaan. Silti suomalaisten ruokamenojen osuus kokonaiskulutuksesta on tipahtanut 1980-luvun 21 prosentista 2000-luvun 12 prosenttiin. Ei me silti syömisen määrää olla vähennetty, vaan ruuan hinta on tullut alaspäin ja toisaalta lämmitys- ja ruokamenojen jälkeen on jäänyt ns ylimääräistä rahaa käytettäväksi kännyköihin ja ties mihin muihin hilavitkuttimiin. Silti on perheitä, joissa vielä tänäkin päivänä mietitään, että annetaanko lasten harrastaa vai ostetaanko sillä(kin) rahalla ruokaa. Kaikilla ei ole laittaa edes sitä kymppiä päivässä koko perheen ruokiin.

Ruokamenoissa pystyy säästämään pitkän pennin jo sillä, että miettii, mitä syö. Onko mitään järkeä ostaa tammikuussa toiselta puolen maapalloa raijattuja mansikoita? Tarvitaanko me tammikuussa edes kasvihuoneissa kasvatettuja tomaatteja? Meillä on silloin juurekset! Hedelmät ja vihannekset ovat edullisimmillaan silloin, kun niiden on niiden satokausi on parhaimmillaan. Toisaalta niiden laatukin on silloin parempi. (Niin no, ei ne lentotomaatit ole kovin hyviä edes silloin kun niiden satokausi on...) Eikä ne pakastevihannekset ole ollenkaan huono vaihtoehto. (Tsekkaa satokausikalenteri!)

Kannattaa pitää myös heräteostoista päiväkirjaa. Silloin lävähtää silmille karu totuus siitä, miten paljon niihin herkkuihin ja muuhun "ylimääräiseen" menee rahaa.  En tarkoita, että herkuista pitäisi pidättäytyä täysin. Täytyy vaan miettiä, että mitä syö ja miten usein. Se herkku maistuu ihan oikeasti paljon paremmalle kun sitä syö harvoin! Jokapäiväinen suklaalevy lakkaa olemasta herkku. (Toisaalta on tunnettua, että sokeri myös koukuttaa miltei yhtä tehokkaasti kuin tupakka. Mutta se on sitten ihan toinen juttu se!)

Ruokamenoissa pystyy säästämään myös lisäämällä kasvisten määrää lautasella. Punaista lihaa pitäisi tutkimusten mukaan syödä korkeintaan 500 grammaa viikossa (nykyisin suomalaiset syövät keskimäärin 750 grammaa viikossa). Punaisen lihan tilalla voi syödä kalaa (muutakin kalaa on kuin lohi...) ja/tai kanaa ja välillä voi pitää myös kasvisruokapäiviä. Tai sinne soosiin voi jauhelihan kaveriksi heittää papuja tai vaikka pieniä niitä pakastevihanneksiä.

Yksi erityisen suositeltava säästämistapa on ruokien suunnitteleminen. Toiset tekevät ruokalistan jopa kuukaudeksi eteenpäin, toiset miettivät vain seuraavan päivän syömisiin asti. Molemmissa konsteissa on puolesa. Kun miettii pitkälle eteenpäin, voi miettiä että tämän päivän keitetyt perunat jatkojalostetaan huomenna paistinperunoina. Toisaalta kun käy kaupassa usein, pystyy paremmin hyödyntämään kauppojen "punalappuisia" tarjoustuotteita. (Siis niitä, joissa on päiväys tulossa vastaan). Tarjoushaukkana liihottelussa täytyy kuitenkin pitää järki päässä. Edullisinkin ostos tulee kalliiksi, jos se päätyy roskiin. On siis hyvä edes yrittää pysyä ostoslistassa. (Palaan tuohon ruokalista-asiaan vielä myöhemmin...)

Hävikin hallinta on tosi tärkeä keino säästää ruokamenoissa. Suomalaiset heittävät ruokaa roskiin kesimäärin 24 kiloa vuodessa per asukas. Suurin syy hävikkiin on ollut se, että ruokaa on tehty liikaa. Mikä sitten on liikaa? Samaa ruokaa voi hyvin lämmittää seuraavana päivänä, kun vaan muistaa säilyttää ruuan asianmukaisesti. (Talvella voi kattilan nostaa yöksi vaikka parvekkeelle. Laittaa vaikka kannelliseen muovilaatikkoon, niin ei juhli lentävät tai pitkähäntäiset ruokavieraat) Tai laittaa reilusti osan siitä ylijääneestä ruuasta pakkaseen, sopivina kerta-annoksina. Toisaalta sitä jämää pystyy myös jalostamaan. Munakkaaseen saa upotettua nahistuneet paprikat tai kuivuvat juustonkannikat. Netistä löytyy näppärä sivusto Saa syödä! (www.saasyoda.fi) jossa pystyy etsimään reseptejä just niiden SUN jääkaapista löytyvien jämien hyödyntämiseen. Ja se kaurapuuron jalostaminen sämpylätaikinaksi on jo klassikko, mutta aina yhtä toimiva.

On myös hyvä kerrata, mitä ne ruokapakettien päiväysmerkinnät tarkoittavatkaan. Viimeinen käyttöpäivä löytyy helposti pilaantuvista tuoretuotteista: broilerista, lihasta, kalasta. Se päiväys on ehdoton. Viimeisen käyttöpäivän jälkeen tuotetta ei tulisi käyttää ollenkaan. Viimeisenä käyttöpäivänä tuotteen voi kuitenkin kypsentää ja pakastaa. (Luonnollisesti viimeinen käyttöpäivä -merkintä koskee vain tuotetta, joka on säilytetty oikein, pakkaukseen merkityissä olosuhteissa!) Parasta ennen -päivä taas tarkoittaa päivämäärää, johon asti valmistaja takaa tuotteen säilyvyyden (taas niissä pakkausmerkinnöissä mainituissa olosuhteissa) Parasta ennen -mekitty tuote on kuitenkin usein ihan käyttökelpoinen päiväyksen jälkeenkin. Tuote pitää vaan tarkistaa aistinvaraisesti (katso näkyykö ylimääräistä, onko tuoksu oikea, maistuuko "eltaantuneelle"). Toisaalta on hyvä muistaa, että kaikki pöpöt eivät näy silmille. Esim. hillopurkin pinnalla näkyvä home tarkoittaa sitä, että myös siinä lopussa hillossa on homeitiöitä ja voi olla myös homemyrkkyjä. Ja useimmiten se päiväysmerkintä koskee vain avaamatonta myyntipakkausta. Harvassa on ne tuotteet, jotka säilyvät avatussa paketissa siihen päivämäärään asti...

Ja itse tekemällä säästää myös paljon. Mutta tämänhän me jo tiesimmekin?

perjantai 9. syyskuuta 2016

Täyteläinen tomaatti-jauhelihakeitto

Ollaan me syöty kesällä muutakin kuin grillimakkaraa. Kesällä meidän lemppariksi muodostui Kokkikartanon täytäläistä tomaatti-jauhelihakeittoa mukaileva "luomus". Keitto on nopea tehdä, se on maistuvaa ja pitää nälän poissa pitkään. Maistuu kuulemma myös kylmänä, sikäli kun sitä sattuu jäämään... (Ja hei, tää maistuu myös meidän "en tykkää"-neidille!)


Keittoon tarvitaan:

  • Yksi sipuli (jos ei tykkää, tai jos ei vatsa kestä, voi jättää pois)
  • Kaksi valkosipulin kynttä (taas, jos ei tykkää, voi jättää pois)
  • Puolikas tuore chili (Jos ei tykkää, voi jättää pois -yllättikö?)
  • 1/2 dl oliiviöljyä
  • 200 g -400g jauhelihaa (nautaa, sikanautaa, pelkkää possua...)
  • 2 rkl tomaattipyrettä (toistan itseäni, mutta voi jättää pois...)
  • tölkki tomaattimurskaa (n 400g siis)
  • vettä (tarpeen mukaan)
  • mausteita maun mukaan (mustapippuria, kanelia, paprikaa, jeeraa, suolaa...)
  • 1 rkl maissitärkkelystä (ei oo pakko laittaa, jos haluaa vähän "löysempää" soppaa)
  • tölkki mustapapuja (liotettuna ja keittynä) -muutkin pavut käy, meillä on yleensä ollut ruskeita papuja
  • maissin jyviä -meillä on yleensä laitettu se isompi tölkillinen Rainbown maissia


Sipulit ja chili hienonnetaan ja kuullotetaan öljyssä. Lisätään jauheliha ja kypsennetään sekoitellen, kunnes jauheliha on kypsää ja murumaista. Lisätään tomaattipyree ja kypsennetään muutama minuutti. Lisätään tomaattimurska (huuhdo tölkki vedellä ja kaada joukkoon). Mausta ja hauduta miedolla lämmöllä varttin verran.

Lisätään maissitärkkelys pieneen vesitilkkaan sekoitettuna. (Tosiaan, ei ole pakko suurustaa). Lisätään pavut ja maissinjyvät. Kuumennetaan ja tarkistetaan maku.

Lisukkeena voi tarjota vaikka tuorejuustoa tai smetanaa. Menee kyllä ihan "paljaaltaankin". 

Meillä tosiaan keiton runko on jauhelihaa (yleensä 400g), tölkki tomaattimurskaa (vettä sen verran, että lopputulos on lusikoitavaa keittoa eikä perunoiden kanssa syötävää pataa...), tölkki papuja ja tölkki maissia. Sipulia laitan, jos meillä sattuu olemaan. Kesällä laitoin nippusipuleita varsineen. (Oma vatsani ei oikein kestä sipulia, niin en sitä paljoa käytä) Valkosipulia en laita oikein koskaan, chiliä tosi-tosi-tosi harvoin. Tomaattipyrettä laitan jos sitä kaapissa on, mutta vartavasten en lähde ostamaan. Ja mausteena on usein pelkkää suolaa. Hyvin kelpaa niinkin.

Elämää kesän jälkeen...

Kesä oli ja meni. Oli muuten aika kiirusta! Viikonloppuja lukuunottamatta mulla oli palkkatöistä peräti kolme vapaapäivää: juhannusaatto ja kaksi yksittäistä vapaapäivää. "En minä valita, mutta kyrsiihän se" sanottiin Manitboississa aikoinaan. Ei sillä, työ oli (ja on!) mielenkiintoista ja työkaverit se kuuluisa kirsikka kakun päällä. Kesän viikonloput kuluivat aika tarkkaan karavaanaillessa (meillä oli kausipaikka läheisellä karavaanarialueella), joten akkujakin tuli latailtua. Valitettavasti tämän kaiken kiireen keskellä bloggailu vähän jäi... Anteeksi vain kaikille! Mut hei, eikös syksyisin perinteisesti ryhdistäydytä? Aloitetaan jumppia ja ties mitä "kesän grillaukset ja terdeilyt pois vyötäröltä"-kuureja. Eli nyt on siis hyvä aika aktivoitua taas bloggailun saralla. Toivottavasti ainakin... :D Meidän taaperomme oppi nimittäin kesän aikana tulemaan pinnasängystä pois. Ja ei, matkasängyssä ei pysytä yhtään sen paremmin. Äiskän kirjoitteluaika voi siis olla kortilla, mutta teen parhaani.

Syksyn saapuessa tulee arkeen mukaan lasten koulut ja harrastukset. Eli siis se ihana arki tuo mukanaan jonkinlaisen rytmin, säännöllisyyttä. Tekee ihan hyvää meille kaikille! Vielä kun keksis, miten järkkää syömisiin jotain "järkeä". Joka päivä ei jaksais ihan alusta saakka alottaa safkan vääntämistä, Toisaalta kukaan ei syö viikkotolkulla sitä samaa perunasoppaa. (No, meillä ei ruokaa juurikaan mene roskiin, koska jämät voi aina syöttää koirille ja kanoille.)

Mitä teillä syödään silloin kun ei millään keksis mitään?

perjantai 6. toukokuuta 2016

Tuorepuuro kookostwistillä

Puuro miehen tiellä pitää, tiesi jo vanha kansa. Aina ei kuitenkaan viitsisi keitellä puuroa -eikä joka aamu ole sellaiseen edes aikaa. Pienellä ennakoinnilla tuorepuuro pelastaa aamun -tai tuorepuurosta saa näpsästi töihin eväät.

Itse tein tuorepuuron tällä kertaa omatekemään kookosjogurttiin.


Tuorepuuroon tarvitaan

n 2 dl jogurttia -itse tykkään käyttää maustamatonta jogurttia, mutta ihan maun mukaan voi valita
1 dl hiutaleita (kaurahiutaleita, neljääviljaa, tattaria... Oman vatsan mukaan)
n 1 rkl leseitä tai 1/2 rkl pellavarouhetta
Hedelmiä/marjoja/marjajauheita... (oman maun mukaan voi laittaa myös hunajaa)

Mittaa kuivat aineet ja jogurtti vaikka pakasterasiaan ja sekoita. Nosta rasia jääkaappiin ja anna tekeytyä. Lisää joukkoon hedelmät ja nauti.



tiistai 3. toukokuuta 2016

TSI-kookosjogurtti

Kaikkea pitää kokeilla, eiks niin? Kahden keittiön väkeä -blogista löysin ohjeen itse tehtyyn kookosjogurttiin. Ohje ei ole vaikea, tykkään kookoksen mausta, joten... Ei tästä huonoa tulla voi, eihän? (Joko tän syön minä itse, tai sitten tästä tulee kanoille hyvä välipala... :D )






Kookosjogurtti

250 ml kookosmaitoa (omasta kaupasta löysin vain 200, 400 ja 500 ml paketteja, joten tein tuplana)
2 kpl maitohappobakteerikapseleita (nimenomaan kapseleita joissa on jauhe sisällä)

Kaada kookosmaito puhtaaseen, kannelliseen purkkiin (katso, että purkki on kuiva...) Pura maitohappobakteerikapselit ja kaada jauhe maidon sekaan. Sekoita. Anna hapantua huoneenlämmössä 1-2 vrk. Voit välillä maistaa happamuutta ja tarkistaa koostumusta. Kun jogurtti on sopivaa, nosta purkki pariksi tunniksi jääkaappiin. Säilytä jääkaapissa. Jogurtin kaverina voi nauttia itselle sopivaa mysliä, marjoja, marjajauheita, pellavansiemenrouhetta... Päätä ite!

Kannattaa huomata, että parin tunnin jääkaappi-vaihe on oleellinen jogurtin valmistuksen kannalta.


Oman jogurttini laitoin eilen illalla tulemaan. Palaan raportoimaan tilannetta, kunhan jogurtti on valmista...

Jogurttiraporttia...

Jogurttini oli huoneenlämmössä maanantai-illasta keskiviikkoiltaan. Jogurtin pintaan alkoi muodostua pieni "hyhmä". Nostin jogurtin jääkaappin odottamaan. Itse asiassa jogurtti sai olla aika kauan jääkaapissa, tänään perjantaina tein siitä ja kaurahiutaleista itselleni töihin evääksi tuorepuuron (siitä seuraavassa postauksessa lisää...) Jogurtti on sellaista... Juotavan jogurtin paksuista. Eli paksumpaa kuin maito, mutta ei mitään lusikoitavaa samettijogurttia. Minun makuuni olisi saanut olla paksumpaa, mutta ainakaan tuorepuurossa vetelyys ei haittaa mitään. Ja hyvältähän se maistui! Teen ehdottomasti tätä toistekin. Seuraavalla kerralla annan varmaan jogurtin seistä pöydällä vielä vähän pidempään, josko siitä sitten saisi paksumpaa...

***
Muoks 11.5.2016

Sain vinkin, että kookosmaito olisi hyvä pitää jääkaapissa muutaman tunnin ajan ennen kuin tekee jogurttia. (Ja ottaa vain sen paksun osan + ohentaa sopivaksi sillä "lirulla")

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Simaa

Vappuun on viikko aikaa. Vielä ehtii laittaa siman tulemaan!


Yhdistelin ohjeessa sekä DanSukkerin fariinisokeripaketista löytyvää ohjetta, että myös tapaa jolla äiti aina siman tekee. (Ja kuten tiedämme, äidin tekemä on aina se maistuvin!)

Sima -ämpärillinen

500 g fariinisokeria
500 g taloussokeria (tai jos haluat tummempaa simaa, laita fariinisokeria)
6 sitruunaa (3-4 riittää jos et halua niin sitruunaista makua)
8  litraa vettä
1/2 tl kuivahiivaa

Pese sitruunat huolellisesti lämpimällä vedellä (luomu-sitruunat on ihan hyvä vaihtoehto -mutta pese nekin silti). Mittaa ämpäriin sokerit. Kuori sitruunat perunankuorimaveitsellä, siis se keltainen osa, ämpäriin. (Älä kuori valkoista osaa mukaan, se on kitkerää) Kuori valkoinen kuorikerros roskiin ja viipaloi sitruunat, lisää viipaleet ämpäriin. Kiehauta osa vedestä. (Vaikka vedenkeittimellä). Kaada kiehuva vesi sokereiden ja sitruunoiden päälle. Sekoittele kunnes sokerit sulaa. Lisää vuorotellen kiehuvaa ja kylmää vettä. Tarkoitus on, että sima jäähtyy samalla hieman kättä lämpimämmäksi (42 astetta on tarkka lämpötila...) Anna siman tarvittaessa jäähtyä hetki. Ripottele kuivahiiva pinnalle. (Pyöräytä sima sekaisin) Aseta ämpärin kansi kevyesti päälle ja anna siman käydä huoneenlämmössä seuraavaan päivään. 

Siivilöi sima. Voit joko pullottaa siman tai laittaa sen ämpäriin. Lisää pulloihin tai ämpäriin muutama rusina. Laita korkki/kansi kii ja anna siman käydä "valmiiksi". Huoneenlämmössä sima valmistuu noin kolmessa päivässä, viilessä n 5 päivässä/viikossa. Sima on valmsita, kun rusinat ovat nousseet pintaan.

Säilytä sima viileässä ja käytä n viikon kuluessa.

Kevään edetessä pääsee tekemään myös raparperisimaa. Raparperisimaa voi tehdä läpi kesän, se on oiva hellepäivän juoma.

Raparperisima

4 litraa vettä
12 dl raparperia viipaleina
500g sokeria (taloussokerilla raparperin oma väri näkyy simassa, fariinisokeri tuo tummempaa väriä)
1-2 sitruunaa
2/5 tl kuivahiivaa (=2 maustemittaa)

Huuhtele rapaprperit ja pese sitruunat. (Raparpereja ei tarvi kuoria, kuorista saa punaisempaa sävyä simaan) Pilko rarparperit. Kuori sitruunat perunankuorimaveitsellä (keltainen osa). Kuori sitruunoiden valkoinen kuorikerros roskiin ja viipaloi sitruunat. Lisää sokeri, raparperit, sitruunan kuoret ja viipaleet ämpäriin. Kuumenna osa vedestä ja kaada ämpäriin. Sekoita hetki, kunnes sokeri liukenee. Lisää vuorotellen kiehuvaa ja kylmää vettä. Tarkoitus on, että sima jäähtyy samalla haaleaksi/kädenlämpöiseksi. Ripottele kuivahiiva pinnalle. Nosta ämpärin kansi kevyesti päälle ja jätä sima huoneenlämpöön n vuorokaudeksi käymään. Siivilöi sima puhtaisiin pulloihin tai ämpäriin. Nosta sima viileään käymään. Raparperisima on valmista noin viikon kuluttua.

Ja kunhan herukkapensaiden lehdet puhkeavat, pääsee tekemään mustaherukanlehtisimaa (Louhisaaren simaa/ Louhisaaren juomaa/Marskin juomaa...) Toki, kesällä voi myös pakastaa mustaherukan lehtiä talvea varten.

Mustaherukanlehtisima

3/4 l tuoreita tai pakastettuja mustaherukan lehtiä
2 sitruunaa
5 dl sokeria
5 l vettä
2/5 tl kuivahiivaa

Huuhtele mustaherukanlehdet ja laita ämpäriin. Pese sitruunat huolellisesti. Kuori sitruunat perunankuorimaveitsellä (keltainen osa). Kuori valkoinen osa roskiin ja viipaloi sitruunat ämpäriin. Lisää sokeri. Kiehauta osa vedestä ja kaada ämpäriin. Sekoita hetki, kunnes sokeri liukenee. Lisää kylmä vesi. Tarkoitus on, että sima jäähtyy kädenlämpöiseksi/haaleaksi (42 astetta, kun käyttää kuivahiivaa) Ripottele pinnalle kuivahiiva. Anna siman käydä huoneenlämmössä seuraavaan päivään. Siivilöi ja pullota. Vie sima kylmään ja anna käydä noin viikon ajan.

Nopea porkkanasosekeitto

Pyöräytin äkkiä alkuviikon työevääksi porkkanasosekeittoa. Tämän helpommaksi ei enää voi mennä!

1 "pötkö" (500g) valmista porkkanasosetta
2 dl kermaa
n 100g sulatejuustoa

Lisää aineet kattilaan. Kiehauta ja sekoittele kunnes sulatejuusto sulaa. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja vaikka chiliä, oman maun mukaan!

Tästä satsista sain kaksi annosta keittoa evääksi. Keiton päälle lisään lämmitysksen jälkeen vielä nokareen raejuustoa.


Osallistun tällä keitollani myös kotimaisia herkkuja ruokakaupasta -haasteeseen. Haasteessa on tarkoituksena kuvata niitä kotimaisia elintarvikkeita, joita käyttää. Viisi päivää ja joka päivä haastaa viisi kaveria mukaan.

Keitossa on siis Kasvisgallerian porkkanasosetta. En tiedä porkkanoiden alkuperää, Kasvisgalleria itse on kuopiolainen firma. Lisäksi keitossa on S-ryhmän Kotimaista-tuoteperheen kermaa ja sulatejuustoa. Kotimaista-tuoteperheen tuotteiden raaka-aineet on tuotettu ja tuotteet valmistettu aina Suomessa. Kaikilla tuoteperheen tuotteilla on myös kotimaisuudesta kertova Joutsenlippu- tai Sirkkalehti -merkki.

Haaste on minulle toisaalta helppo, koska meillä käytetään aina kotimaisia tuotteita, jos vaan mahdollista. Maito-, liha- ja kalatuotteiden ja -jalosteiden kohdalla olemme ehdottomia, kananmunat on pääasiassa omien kotitarvekanojen munimia, jauhojen ja leipomotuotteiden kohdalla "teemme parhaamme" (jauhot kotimaisista myllyistä, pullat ja tuore leipä aina Suomessa leivottua, gluteenittomien tuotteiden kohdalla pitää vähän joustaa...) Ulkomaiset tomaatit jää aina hyllyyn, joitain vihanneksia joutuu ostamaan ulkolaisina jos ei satu olemaan kotimaisia tarjolla (eikä voi ns järkevästi jättää pois tai korvata). Niin, ja banaanit ja appelsiinit ostetaan kotimaisina heti kun vaan tulevat markkinoille... Ainoa, missä haasteen kohdalla lipsun on kavereiden haastaminen: en haasta mukaan ketään -ja toisaalta haastan ihan kaikki: #nofarmsnofood